”Nämä ovat ne kaksitoista, jotka hän valitsi: Simon, jolle hän antoi nimen Pietari”

Markuksen evankeliumissa jae 3:16 osuu jaksoon, joka käsittelee Jeesuksen valitsemia opetuslapsia. Hän oli jo aloittanut julkisen toimintansa ja nyt hän nousi vuorelle, pyytäen mukaansa ne, jotka hän tahtoi (j.13). Markus kertoo myös syyn miksi Jeesus valitsi nämä - olemaan hänen kanssaan ja lähettääkseen heidät tekemään voimallisia tekoja. Markus on kohdistanut tekstinsä pääosin roomalaiselle kuulijakunnalle. Heille teot olivat merkityksellisempiä kuin historia ja perinteet. Matteus, jonka kohteena on enemmän juutalainen yleisö, perustelee usein tarkkaan ja lainaa Vanhaa Testamenttia sekä vetoaa profetiohin. Roomalaisille kuulioille tällä ei ollut suurta merkitystä. Heidän yhteiskunnassaan orjasta saattoi tulla kuningas, jos vain oli tarpeeksi voimakas ja taitava - teot merkitsivät eniten. Sen tähden koko Markuksen evankeliumi on lyhyt ja ytimekäs. Ei ollut tarpeen kertoa liikaa. Tässä tekstin kohdassa merkittävää on se, että myös opetuslapset tulisivat saamaan voiman tehdäkseen voimallisia tekoja.

Jeesus antoi Simonille myös uuden nimen - Pietari, joka viittaa kallioon. Uuden nimen antaminen Raamatussa ja sen ajan kulttuurissa oli merkittävää. Monta kertaa näemme, kuinka Jumala sanoo: minä anna sinulle uuden nimen. Näin kävi muun muassa Abrahamille ja Saaralle. Fil 2:9 Paavali kirjoittaa Jeesuksesta: Sen tähden Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Uuden nimen antaminen viittasi uuteen asemaan Jumalan edessä. Jeesus kutsui opetuslapset ja asetti heidät uuteen asemaan ja tehtävään. Samaten on meidänkin kohdallamme, kun olemme ottaneet Jeesuksen vastaan. Tämän jälkeen meitä kutsutaan perillisiksi, rakastetuiksi, kunikaalliseksi papistoksi, omaisuuskansaksi. Ne eivät ole mitään vähäpätöisiä titteleitä.

Merkittävää tässä jaksossa on myös se, että Jeesus kutsui epätäydellisiä nuoria opetuslapsikseen. Hän tiesi heidän räiskyvän luonteensa, epäilynsä ja ailahtelevaisuutensa, mutta silti Hän valitsi heidät. Heistä kasvoi seurakunnan peruspilareita, mutta vasta ajan ja kovien kokemusten kautta - Jumalan avulla. Meille on lohdullista, että näin kävi. Meidänkään ei tavitse olla kovin valmiita, sillä kutsuja tuntee meidät. Hän tietää mihin on ryhtymässä. Silti Hän kutsuu seuraamaan itseään ja ottamaan vastuuta valtakuntansa eteenpäin viemisestä.